RTK1 Magical Glow`s Airmail "Giti"
Synt. 17.06.2017
Kasvattaja/omistaja: Hanna Sukanen
Polvet/Patellar luxation: 0/0 (28.7.2018)
Silmät/eyes: terveet/ no evidence of inherited eye diseases (28.7.2018 ja 10.6.2020)
Selkä/ spine: LTV0, VA0 (6.9.2018)
Kyynärät/elbow joint: 0/0 (8.9.2018)
Lonkat/Hip joint: A/A (8.9.2018)
Sydäntutkimuslausunto, askultaatiotutkimus/ ascultation examination: Oireeton./ No symptoms (11/2018).
Spondyloosi: Puhdas. Spondylosis free (17.6.2019)
Show:
5 x CAC
2 x BOB
1 x BOS
Rally-toko: RTK1
Agility: Pikkumaksi 3 luokka
Sert-A 19.11.2022
Luonnetesti 16 p. hylätty. Laukausvarma +++/ Finnish character test fail 16 points, secure to shots.
MH (luonnekuvaus) suoritettu. MH-test passed. Shots 4.
Giti on ensimmäisestä omasta pentueestani. Touhukas nuori neiti, joka oppii asioita nopeasti. Niin hyvässä kuin pahassakin. Gitin kanssa on treenattu vähän paimennusta ja se menee tosi kivasti. Se sai paimennuksen ideasta kiinni ja on todella kiltti lampaille, mutta aika eikä raha riitä kaikkeen harrastamiseen joten paimennus jäi nyt aktiivisesta harrastus valikoimasta pois. Mutta kiva siellä on välillä käydä.
Rally-tokossa on kisattu RTK1 verran. Pääpaino on agilityssä. Gitin kanssa on tehty vähän hitaamalla tahdilla asioita ja yllättävän nopeasti se oppii. Ohjaaja on välillä agilityssä hukassa nopean koiran kanssa.
Giti on noin 47 cm korkea ja painaa 17,5 kg. Giti on virallisesti mitattu pikkumaksiksi (niin kansallisiin kuin kansainvälisiinkin kisoihin). Agilityssä vauhtia piisaa ja Giti pystyy keskittymään treeneissä
tekemiseen, vaikka hallissa olisi muitakin koiria. Ja se suorittaa
hiljaa. Silloin kuuluu haukahdus, kun kartturi antaa epäselkeitä ohjeita
tai ohjaus on myöhässä. Giti palkkaantuu nameilla ja narupallolla, mutta
agility itsessään on Gitin mielestä palkitsevaa. Alkuun sille ei meinannut kelvata lelupalkka, vaan oli saatava herkkuja. Nykyään neiti tykkää repiä narupalloa tai juosta sen kanssa ja mätkiä narupallolla itseään kupeisiin.
Giti on luonteeltaan hyvin pehmeä, rauhallinen ja kiltti kelpie. Se rakastaa ihmisiä. Välillä se unohtaa, ettei se ihan sylikoiran kokoa ole. Giti tulee myös muiden koirien kanssa juttuun lenkeillä, kun kukaan ei työnnä suoraan iholle. Vähän siinä on "roturasistin vikaa" ja kelpiet ovat kivoja, pääasiassa pojat. Giti on aikalailla "minun koirani". Eli se seurailee minua kotona tarkkaan ja kulkee mukana. Agilityssä on testattu "vieraalla kartturilla", se kyllä lähtee tekemään mutta sivusilmällä katselee, että minä olen varmasti tallessa.
Gitillä ei ole ääni- tai alustaarkuutta, vaikka se on pehmeä luonteeltaan. Monesti tuntuu, että pehmeys mielletään jotenkin huonoksi. Minusta teitynlainen pehmeys on helppoutta, joten Giti onkin tuntunut omaan käteen aivan loistavalta harrastuskoiralta. Sille ei tarvitse koskaan "konahtaa", silti se ei ota itseensä kieltämisestä. Se myöskin luottaa minuun ja tietää, etten vie sitä tilanteisiin joista se ei selviäisi yksin tai minun kanssani. Jos tämän koiran voisi kopioida, ottaisin sellaisen heti. Vaikka pentu/junnu aika ei sen kanssa aina ihan helppoa ollutkaan. Giti nimittäin tykkäsi "askarrella" teinivuosina. Vuoden ikään mennessä nämä tempaukset onneksi helpottivat.
